Espoo luopuu kivihiilestä – uusi biolaitos tuottaa lämpöä lähes 100 000 ihmiselle | Kpa Unicon
Close

– uusi biolaitos tuottaa lämpöä lähes 100 000 ihmiselle

Fortum on sitoutunut yhdessä Espoon kaupungin kanssa muuttamaan kaukolämmön tuotannon hiilineutraaliksi Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella jo vuoteen 2025 mennessä. Espoon Kivenlahteen rakennettu uusi biolämpölaitos on iso askel kohti tavoitetta: se korvasi Suomenojan voimalaitoksen toisen hiiliyksikön, joka suljettiin keväällä 2020 lopullisesti.

Kivenlahden uusi biolämpölaitos on merkittävä osa Espoo Clean Heat –ohjelmaamme, jossa korvaamme fossiilisia energianlähteitä älykkäillä ja joustavilla ratkaisuilla, muun muassa bioenergiaa, hukkalämpöjä ja geotermistä energiaa hyödyntäen”, sanoo Fortumin projektipäällikkö Olli Heinonen.

Kivenlahden voimalaitos on KPA Uniconin suurin tähän mennessä toimittama laitos. Unicon Renefluid -leijupetikattilan polttoaineteho on noin 49 megawattia, mutta savukaasupesurin ja lämpöpumpputeknologian ansiosta laitos tuottaa parhaimmillaan 58 megawattia lämpöä verkkoon. Vuositasolla se tarkoittaa noin 350 gigawattituntia, josta riittää lämpöä lähes 100 000 ihmiselle.

”Laskelmiemme mukaan uusi laitos nostaa biomassalla tuotetun energian osuutta Espoon verkossa noin 60 prosenttia ja hiilidioksidipäästöt putoavat noin 90 000 tonnia vuodessa. Tämä projekti on avannut meille aivan uuden kokoluokan markkinat”, KPA Uniconin projektipäällikkö Ilkka Linnas toteaa.

Naapureina kaupunkilaisia

Kivenlahden laitos sijaitsee aivan asutuksen lähellä, minkä vuoksi hankkeessa on kiinnitetty erityistä huomiota laitosmeluun, ympäristövaikutuksiin sekä paikallispäästöjen torjumiseen.

”Olemme käyneet aktiivista keskustelua kaupungin kanssa. Lisäksi teimme melumallinnusta ja melua on minimoitu myös teknisillä ratkaisuilla sekä laitteiden sijoittelulla. KPA Unicon on suunnitellut laitoksen layoutin ja esimerkiksi ilmanottoaukot siten, että melu ja äänet on suunnattu pois naapurustosta”, kertoo Heinonen.

Laitos tuottaa kaukolämpöä puubiomassasta, joka koostuu pääasiassa teollisuudelle kelpaamattomista jakeista – metsätähdehakkeesta sekä puhtaasta kierrätyspuusta. Energialähteet tulevat pääkaupunkiseudulta ja sen lähialueilta. Tämä vähentää merkittävästi fossiilisten tuontipolttoaineiden hankintaa.

Laitosalueella käy vuorokaudessa noin 32 rekka-autoa, joista noin puolet on polttoainekuljetuksia uudelle laitokselle. Alueella sijaitsee uuden biolaitoksen lisäksi myös kaksi pellettikattilaa. Heinosen mukaan kuljetuksia viikonloppuisin pyritään välttämään.

”Siiloja uudella laitoksella on kaksi ja täydellä kapasiteetilla ne riittävät 2,5–3 vuorokautta riippuen polttoaineen laadusta. Polttoainekuljetukset tehdään pääsääntöisesti arkisin klo 6–22.”

Parhaat teknologiat käytössä

Laitoksella ajetaan ympäri vuoden, mikä tekee vuosittain noin 8000 tuntia. Laitokselle on valittu kaikki parhaat teknologiat käyttöön ja sen hyötysuhde on erittäin hyvä.

”Esimerkiksi savukaasupesurissa on lämpöpumppukytkentä, jolla otetaan lämpö talteen viemäriin menevästä lauhteesta. Saamme siitä liki yhden megawatin lisää kaukolämpötehoa. Lisäksi itse laitoksen lämmitys hoidetaan pesuripiiristä eli siihen ei tarvitsee käyttää kaukolämpöä”, kertoo Linnas.

Kattilalaitos on varustettu myös palamisilman kostuttimella, joka osaltaan nostaa pesurin tehoa.

Pohjatuhkan jäähdytys tehdään kaukolämpöveteen eli paluuvettä lämmitetään pohjatuhkalla, mistä saadaan niin ikään 0,5 megawattia energiaa hyötykäyttöön.

”Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota myös puhtaan veden kulutukseen. Kattilasta syntyvä lauhdevesi hyödynnetään kaukolämmön lisävetenä, mikä vähentää raakaveden käyttöä.”

Myös laitoksen pöly-, typenoksidi- ja rikkidioksidipäästöjen hallinnassa on käytetty alan kehittyneimpiä teknologioita, joilla varmistetaan viranomaismääräyksiä sekä -suosituksia merkittävästi alhaisemmat paikallispäästöt.

”Asiakas halusi varautua tiukentuviin päästörajoihin, joten laitoksella on esimerkiksi SNCR-järjestelmä, jolla voidaan vähentää typenoksidien määrää savukaasuissa. Järjestelmää ei ole vielä otettu käyttöön, sillä päästöt pysyvät nykyisillä energialähteillä hyvin alle nykyisten raja-arvojen”, Linnas sanoo.

Jatkossa laitoksen käytöstä, kunnossapidosta ja vuosihuolloista vastaa Fortumin kilpailuttama yhteistyökumppani.

”Tyypillisesti laitoksia huolletaan keskikesällä, mutta kun tämän laitoksen huollot sovitetaan muuhun tuotantorakenteeseemme, ajoittuu vuosihuolto alkukesään tai syksylle. Tämä laitos tuottaa kesällä kaukolämmön peruskuorman”, kertoo Heinonen.

Yhteinen tarina

Asiakkaan rooli projektissa oli huomattava, sillä laitos rakennettiin suhteellisen pienelle tontille haastavalla sijainnilla ja rakentaminen vaati tiivistä yhteistyötä kaupungin suuntaan muun muassa rakennusluvan osalta. Isossa projektissa oli mukana myös muita kumppaneita.

”Asiakas hoiti perustukset ja polttoaineen vastaanoton, me hoidimme laitoksen kokonaistoimituksen yhdessä yhteistyökumppaneidemme, kuten Ehox Tuotteen, Laitexin ja Kyrön Sähkön kanssa”, Linnas sanoo ja jatkaa:

”Ehox Tuote Oy on ollut mukana mitoittamassa laitoksen hyötysuhdetta ja oli merkittävässä roolissa myös laitoksen käyttöönotossa. Laitex Oy valmisti polttoaineensyöttölaitteet sekä pohjatuhkan siirtojärjestelmät ja Kyrön Sähkö teki sähkö- ja instrumentointiasennukset. Kyllä tämä on meidän yhteinen tarinamme.”

Faktalaatikko:

Kivenlahden biolämpölaitos, Espoo

Tilaaja: Fortum Oyj
Laitos: Unicon Renefluid (BFB)
Käyttöönotto: 6/2020
Polttoaineteho: 49 MV
Kokonaisteho: 58 MW
Savukaasun jälkikäsittely: savukaasupesuri
Käytettävät polttoaineet: metsätähdehake, puhdas kierrätyspuu